Kultsan kuvauksissa kisan jälkeen.

Kultsan kuvauksissa kisan jälkeen.
Kuva: Tomi Rehell

torstai 23. huhtikuuta 2015

Kisaraportti osa 1

Niinhän siinä sitten kävi, että lauantaina Helsingin Kulttuuritalolla pidetyissä SM-kisoissa sijoituin sarjassani viidenneksi - ja tultiin siis ihan pystin kera kotiin! Ihan mieletön viikonloppu ja olen niin tyytyväinen ja onnellinen. Mutta kerrataanpa vielä hieman kisaa edeltäviä tapahtumia, valmistautumista ja toki itse kisafiiliksiäkin näin kisaraporttien muodossa...


Fitness Classic 2015: Bodyfitness masters 35, SM-finalistit ja minä oikeassa laidassa.

 

Kuikelosta kuoriutuu kisakaunotar

 

Sokerointitahna on luomutuote!
Jo kisaa edeltävällä viikolla aloitettiin kisalookin valmistelu. Kuorin ja kosteutin kroppaa ja viikko ennen kisoja kävin kauneushoitola Cirrassa koko kehon sokeroinnissa, jossa poistettiin ihokarvat (tämä siitä syystä, että kisaväristä ei tule nätti karvoituksen kanssa). Kävin elämäni ensimmäistä kertaa sokeroinnissa jo 5-6 viikkoa ennen tuota hetkeä, koska halusin katsoa miten ihoni reagoi siihen ylipäätään. Sitä testiä ei kannata jättää kisaviikolle, ettei tule ikäviä yllätyksiä!

Sokeroinnin avulla poistetaan karvat niiden kasvusuuntaan. Se aiheuttaa vähemmän ärsytystä, kipua ja karvan katkeilua kuin perinteinen vahakarvanpoistomenetelmä tai epilaattorin käyttö. Sokerointi on myös mahtava vartalokuorinta ja se saa ihon tuntumaan silkiltä. Sanoisin myös, että tulos on lisäksi paljon pysyvämpi: karva ei enää kasva samalla tavalla takaisin sokeroinnin jälkeen. Tällä toisella kerralla oli siis jo paljon vähemmän työstettävää.

Sopi ainakin minulle ja suosittelen varsinkin näin kesää vasten teitä naisia kokeilemaan (Cirra tarjoaa palvelua tällä hetkellä vain naisille)! Uskon, että kotona se parisuhteen toinenkin osapuoli tykkää, heh! Vaikka kyse oli osittain myös intiimialueen karvanpoistosta, niin Cirrassa Krisse oli niin ihana ja ammattimainen, että tämä asiakaskin pystyi rentoutumaan - vaikkei karvanpoisto nyt muuten erityisen mukavaa ole...



Kynnet kävin myös huollattamassa kantapaikassani Hyvän olon keskuksella luottotekijälläni Piia Turusella. Tällä kertaa hän loihti kynsiini kisabikineihin sopivan koristelun. Kisaviikolla foodprepissä napsahti yhden kynnen geeli särölle, mutta Piia otti panikoivan kisaajan pikakorjaukseen, ettei kynnen kestämistä tarvitse hermoilla. Mahtava palvelu kerta kaikkiaan!


Tukka hyvin, kaikki hyvin?

 


Kirkastusta ja hunajaista väriä tukkaan - ja tyytyväinen asiakas!
Hiukset laitettiin myös kuntoon ja Joensuun Hairstoressa Tanja on huolehtinut lookistani jo pitkään.
Väriä kirkastettiin ja latvat leikattiin. Tukkaahan minulla on omasta takaa siinä määrin, ettei kisalavalle tarvitse pidennöksiä tai tuuhennoksia hankkia.

Tanjaa voin lämpimästi suositella kampaamo- ja parturipalveluihin täällä Joensuussa. Itse olen aina erityisen tyytyväinen tämän värimestarin värjäyksiin. Ne onnistuvat upeasti jopa minun megatukkaani! Jos kiinnostuit, niin varaapa hetimiten Tanjalle aika, sinusta voi hyvinkin tulla vakioasiakas - kuten minusta!

Tanja laittoi värin vaikutusajalla myös ripset ja kulmat kuntoon, joten voi sanoa, että melko totaalinen "karvakäsittely" tuli tuolla viikolla tehtyä!

Hampaista sen verran, että omat hampaani ovat hyvässä kunnossa ja niin vaaleat jo valmiiksi, että suurempia tuunauksia ei niiden suhteen tarvinnut tehdä. Jonkin verran pidin kertakäyttöisiä ja käteviksi havaitsemiani valkaisuliuskoja suussa parin viimeisen viikon aikana, ei muuta!


Kisaväriä pintaan


Fitnesskisoissa kisailmeeseen kuuluu olennaisena osana kilpailijoiden kisaväri, jonka tehtävä on korostaa lihasten muotoja ja toki näyttäähän ruskettuneen näköinen kroppa lavalla aina kauniimmalta, kuin kalkkilaivan kapteeni.

Minulle kisaväri tehtiin Protan-värillä, jota laitetaan ihoon useampi kerros riittävän tummuuden saavuttamiseksi. Mieheni sai toimia telamestarina ja ensimmäinen värikerros laitettiin kisaviikolla tiistai-iltana. Yhteensä minulle laitettiin kaikkiaan seitsemän värikerrosta, muutaman kerran kävin tuona aikana suihkussa kevyesti suihkuttelemassa. Perjantai-iltana laitettiin viimeinen kerta väriä, jonka jälkeen en enää käynyt suihkussa. Kasvoja ei tuolla värillä vedetty, vaan kasvot meikattiin (siitä seuraavassa blogitekstissä).
Mieheni onnistui tuossa telaamisessa loistavasti. Kisaväristä tuli erittäin tasainen, eikä se vaatinut korjausta. Näki selvästi, ettei tela ollut rakennusalan yrittäjän kädessä ensimmäistä kertaa...


Perjantai - kisaa edeltävä päivä

 

Torstai-iltana tein foodprepin eli valmistin valmentajan tarkkojen ohjeiden mukaan kisaa edeltävät ruoat valmiiksi rasioihin. Pakkasin muutenkin kaikki tarvittavat ihan muistilistan kanssa laukkuihin.
Perjantaina astuin taas vaa'alle ja säikähdin ihan! Vaaka näytti 58,6 kiloa! Enpä muista, milloin olisin tuollaisia vaakalukemia katsellut! Huima lukema, kun ajatellaan, että lähdettiin reilusta 74 kilosta ja pituutta minulla sentään 173 senttiä. Valmentajani Hanna varoitti kyllä jo aiemmin, että suurin muutos kropassa tulee tapahtumaan viimeisillä viikoilla - ja toden totta näin kävi! Viimeistelyviikolla painoni putosi 2,6 kiloa, huh huh! Toki on syytä huomauttaa, että nyt kyse oli jo ihan nesteistä. Kisaviikolla hifistellään nesteen ja suolan määrällä ja kroppa pyritään saamaan mahdollisimman nesteettömäksi, että lihakset saadaan näkyviin.


Lihasten kanssa puolestaan jumpataan kisaviikolla niin, että ensin tyhjennetään glykogeenivarastot (eli hiilarienergia) lihaksista säännöstelemällä hillarien syöntiä ja pumppaavalla treenillä. Sitten aloitetaan hiilaritankkaus, että saadaan H-hetkeä varten lihakset täydemmiksi ja pyöreiksi. Tankkaus tehdään maltilla ja koko ajan seuraten sitä, kertyykö nestettä kroppaan. Jos näyttää siltä, että nestettä alkaa kerääntymään, vähennetään hiilareita ja lisätään rasvan määrää ravinnossa. Mielenkiintoista, eikö? Kaikki tähtää vain tuohon lyhyeen kisahetkeen lavalla!

Ja kyllä, melkoinen kuikelo tuijotti peilistä kisaa edeltävänä aamuna. Siitäpä sitten lähdettiin ajamaan Helsinkiin isäntä ratin takana ja minä mahdollisimman paljon jalat ylhäällä (ettei nestettä kerry jalkoihin). Kirjauduimme hotellille ja illemmalla lähdimme valmentajan kanssa vielä kilpailijarekisteröintiin Kulttuuritalolle.

Kilpailijarekisteröinti on pakollinen kaikille kilpailijoille. Rekisteröintitilaisuudessa kilpailijalta tarkistetaan ikä, pituus tai paino, riippuen siitä, mihin sarjaan hän osallistuu. Minulta bodyfitness masters 35 -sarjaan osallistuvana tarkistettiin, että ikää on riittävästi, heh!
Samalla kaikilta tarkistetaan, että kisa-asu on sääntöjenmukainen. Naisten sarjoissa se käytännössä tarkoittaa sitä, että kengissä ei ole korokepohjaa ja korko maksimissaan 12 senttiä korkea. Bikinit on oltava päällä ja niistä tarkistetaan erityisesti, että housujen takaosa peittää tarpeeksi pakaraa.

Rekisteröinnin yhteydessä sain kilpailijakortin, jolla pääsee kilpailijoille tarkoitettuihin takatiloihin lavan taakse. Myös tiimien huoltajat saivat omat huoltajakorttinsa. Siitäpä sitten lähdettiin takaisin hotellille vetämään viimeiset värit ja valmistautumaan seuraavaan päivään.

Jatkuu kisaraportissa 2...

Iloa ja valoa! <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti