Fitnessharrastus on kasvattanut viime aikoina suosiotaan. Kilpailuihin hakeutuu myös yhä enemmän osanottajia joka vuosi, kevään kisoissa on taas uusi osanottajaennätys. Olennaisena osana kilpailemiseen kuuluu tiukkaan rasvattomaan kisakuntoon viimeistelevä kilpailudieetti. Koska siitä minulta kysytään usein, tehdäänpä aiheesta ihan oma (asiapitoinen) bloggaus.
Äärilleen vietyä painonpudotusta
Kun suoritin ravitsemustieteiden perusteita viime vuonna avoimessa yliopistossa, tein yhden esseen koskien juuri kisadieettiä ja sen terveysriskejä (ks. lähteet lopusta). Heti ensimmäiseksi on sanottava, että kisadieetti on kaukana tavallisesta ja turvallisesta painonpudotuksesta. Ylilääkäri ja fitnesskilpailija Jan Sundellin sanoin kyseessä ei ole mikään rantakuntoon tähtäävä dieetti vaan äärirääkki, johon kaikki eivät kykene. Keho viedään ravinnon nauttimisella tai nauttimatta jättämisellä äärirajoille.
Fitnessdieettejä on lukemattomilla eri nimillä, mutta yhdistävänä tuntomerkkinä voidaan pitää sitä, että ruokavaliot ovat lähtöisin fitnesstyyppisten liikuntalajien parista ja ne ovat ominaisuuksiltaan suhteellisen vähärasvaisia ja proteiinipitoisia – ja syömisessä korostuu vahva kontrolli. Nämä kilpailudieetit ovat siis niin tiukkoja, ettei niitä pysty noudattamaan kuin rajallisen ajan. Tapoja toteuttaa on varmasti yhtä monta kuin on valmentajiakin.
HUOM! Itselläni esimerkiksi hiilihydraatteja on vielä joka aterialla ja ruokavaliooni kuuluu edelleen reilusti hyviä rasvoja.
Hitaasti hyvä tulee?
Fitnessurheilussa kisakauden ulkopuolella, niin kutsutulla massakaudella rakennetaan kirjaimellisesti kehoa eli kasvatetaan lihaksia syömällä hyvin sekä treenaamalla kovaa. Kilpailudieetillä sitten pyritään saamaan keho mahdollisimman rasvattomaksi, lihakset säilyttäen. Ei ole muuten ihan helppo homma!
Työllä ja tuskalla saavutetun lihasmassan säilyttäminen on mahdollista vain maltillisella painonpudotusvauhdilla, noin 0,5-1 kg/viikko, mikä tarkoittaa noin 500-1000 kcal energiavajetta päivää kohti. Keskimäärin kilpailudieetin sanotaan kestävän noin 20 viikkoa, mutta se on yksilöllistä ja riippuu paljon myös lähtötilanteesta eli miten paljon pudotettavaa painoa (= rasvaa) kehossa on. Minulla dieetti on hieman tuota keskivertoa pidempi, koska kyseessä on ensimmäinen kisadieettini ja on vielä arvoitus, miten kehoni tässä tilanteessa toimii. Valmentajani on siis kaikessa viisaudessaan varautunut yllätyksiin. Lisäksi dieettiin on hyvä varata muutama ylimääräinen viikko mahdollisten sairastelujen varalta. Onneksi olen toistaiseksi pysynyt terveenä ja toimintakuntoisena!
Optimaaliseen kehonkoostumukseen ravintoaineilla taiteillen
Ylivoimaisesti suosituin dieetti kisakunnon saavuttamiseksi on vähähiilihydraattinen dieetti eri variaatioina. Dieetin suosio perustunee pitkälti siihen, että vähähiilihydraattisilla ruokavalioilla näyttäisi olevan tavanomaisia painonpudotusruokavalioita edullisempi vaikutus kehonkoostumukseen, jolla on fitnesskilpailuissa suuri merkitys.
Pudotettaessa painoa vähähiilihydraattisen ruokavalion avulla lihaskudoksen menetys näyttäisi nimittäin olevan tavallista pienempi. Tähän vaikuttaa ravinnon proteiinimäärä, joka edistää painonpudotusta myös siksi, että sen avulla voidaan pienentää energiansaantia. Energiaravintoaineista proteiini pitää pisimpään nälän loitolla. Osittain vähähiilihydraattisen ruokavalion painonpudotusta edistävä vaikutus perustuu proteiinin suureen lämmöntuottoon. Elimistö kun kuluttaa sitä sulattaessaan enemmän energiaa.
 |
| Omalla lautasella edelleen melko paljon syötävää, myös hiilareita! |
Riskit on hyvä tiedostaa
Mikä sitten tekee kisadieetistä rankan ja jopa vaarallisen? Vastaus: kova energiaa kuluttava ja lihaksia ylläpitävä treeni yhdistettynä niukkaan ravintoon. Vähähiilihydraattinen dieetti vaikuttaa suoraan jo energiavajeen vuoksi harjoitteluun ja kehittymiseen heikentävästi. Jos lisäksi rajoitetaan hiilihydraattien saantia niin, etteivät lihasten glykogeenivarastot (energia) täyty, heikkenee kovatehoisissa liikuntasuorituksissa niin suorituskyky kuin palautuminenkin. Jotkut valmentajat turvautuvat jopa ketoosiin, jos dieetti ei etene toivotusti ja painonpudotusta halutaan vauhdittaa. Hiilihydraatteja nautitaan tällöin käytännössä alle 30 grammaa vuorokaudessa, että keho saadaan ketoositilaan.
Hiilihydraattien rajoittaminen näinkin vähiin aiheuttaa useita terveysriskejä. Harjoittelu tyhjillä glykogeenivarastoilla hiilihydraattien puutteessa lisää lihasten kataboliaa (hajoamista), koska lihasproteiinista peräisin olevista aminohapoista tuotetaan glukoosia energiantuotantoon. Syntyvän katabolian epäillään heikentävän vastustuskykyä ja lisäävän ylirasittumisen riskiä. Ketoosille tyypillisiä lieviä haittavaikutuksia ovat ummetus, päänsärky, väsymys, pahoinvointi sekä pahanhajuinen hengitys. Vähähiilihydraattisen ruokavalion ja ketoosidieetin pitkäaikaisen noudattamisen on myös katsottu altistavan ravitsemuksellisille puutoksille, koska tiukka dieetti lisää helposti ruokavalion yksipuolisuutta ja vähentää muun muassa kuidun ja useiden eri vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia. Pitkällä aikavälillä voi vähähiilihydraattisen dieetin seurauksena ilmetä myös muita terveysongelmia, kuten sydänvaivoja, osteoporoosia, munuaisvaivoja, suurentunutta syövän ja jopa äkkikuoleman riskiä. Karua eikö?
Pahimmillaan aineenvaihdunnan pysyvä tuho?
Juuri aineenvaihduntaan ja hormonitoimintaan vaikuttavat pysyvät terveysongelmat ovat nousseet viime aikoina keskustelunaiheeksi. Kovan kilpailudieetin koetaan aiheuttaneen pysyviä aineenvaihdunnan muutoksia – puhutaan jopa aineenvaihdunnan tuhosta (metabolic damage by Norton), kun keho ajetaan liian pienellä energiamäärällä ensin säästöliekille, josta ei sitten palaudutakaan.
Erityisesti esillä ovat olleet ääridieettaamisesta aiheutuneet kilpirauhasongelmat (vajaatoiminta), joista julkisuuteen ovat tulleet kertomaan nimenomaan fitnesskilpailijat. Ongelmien taustalla on selvästi kehon liikarasitus liian vähällä energialla, ihan liian pitkään. Valitettavasti on kuitenkin myös viitteitä siitä, että joissakin tapauksissa kilpirauhashormonia eli tyroksiinia olisi käytetty vauhdittamaan dieetillä aineenvaihduntaa, jolloin tämä väärinkäyttö voi myös olla joissain tapauksissa hormonitoiminnan ongelmien taustalla.
Turvallisesti järki päässä ja ammattitaidolla
Voiko kisadieetin sitten toteuttaa turvallisesti? Valitettavasti kisahuumassa ja ”voittokroppaa” tavoitellessa ei aina tiedosteta, millaiseen äärimmäiseen rasitustilaan keho kisadieetillä ja raskaalla treenillä viedään. Tarvitaan ammattitaitoa valmentajalta ja tervettä järkeä kilpailijalta, jotta uhkaavat – jopa pysyvät – terveysongelmat voidaan välttää.
Dieetti kannattaa suunnitella hyvin, eikä tehdä siitä liian kunnianhimoista ja rankkaa. Silloin se on turvallinen. Tähän auttaa jo se, ettei pudotettavaa painoa lähtökohtaisesti ole liikaa. Fitnesslajeissa tarvitaan pitkäjänteisyyttä, menestys ei tule hetkessä vaan vuosien työllä. Tavoitetta kohti mennään suunnitelmallisesti ja järki päässä, ennen kaikkea kehoa kuunnellen. Tarvittaessa otetaan ”aikalisä” ja kisatavoitetta siirretään terveysriskien minimoimiseksi. Valmentajan ammattitaito on erityisen tärkeää, mutta on muistettava, että viime kädessä vastuu niin tuloksista kuin terveydestäkin on aina kilpailijalla.
 |
| Alkaako tulevan lauantaiaamuni taas näillä eväillä? Hiilaritankkauksesta lisää piakkoin... |
Huh, tulipa asiaa ihan olan takaa, mutta tiedättepähän nyt perusteet, heh!
Iloa ja valoa! <3
PS) Ulkopuoliselle kisadieetti näyttää hyvin askeettiselta ja kurinalaiselta. Ja sitähän se on. Kokkaan päivittäin perheelleni ja aina silloin tällöin seuraamme liittyvät mieheni joukkueen ulkomaalaisvahvistukset. Toinen heistä viittasi dieettiini ja totesi: "You live a very hard life!" Well, yes I do, but only for a short period of time... The Goal in my mind!
Tekstissä käytetty seuraavia lähteitä, jos haluatte lähemmin tutustua:
KIRJALLISUUSLÄHTEET:
Borg P. Vinha Perä. Laihdutukset myytit ja faktat. 2012. Otavan kirjapaino Oy. Keuruu.
Ilander O., Borg P., Laaksonen M. jne. Liikuntaravitsemus. 2008. Gummerrus Kirjapaino Oy. Jyväs-kylä.
Jaakkola K. Hormonitasapaino. Opas energiseen elämään. 2012. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Pai-nettu EU:ssa.
Sundell J. Hanki lihasta, polta rasvaa. 2012. Jan Sundell ja Kustannusyhtiö Tammi. Liettua.
INTERNET-LÄHTEET:
Body-lehden artikkelit, Ourama K.P. 2013/5: Järkeä dieettin!,
http://www.bodylehti.fi/?p=759
Fast Sport Nutrition artikkelit, Raatikainen Petri, 1.3.2012, Kehonrakennus ja dieetti – osa 1,
http://www.fast.fi/2012/kehonrakennus-ja-dieetti-osa-1/
Lihastohtori-blogi 27.2.2013 (Kun vedetään kroppa liian tiukalle liian pitkään – metabolic damage, ylikunto, puhki – Borg),
http://lihastohtori.wordpress.com/2013/02/27/kroppa_puhki_borg/
Pöperöproffa-blogi. 23.4.2014. Syömisen katkeamispiste,
http://www.patrikborg.blogspot.fi/2014/04/syomisen-katkeamispiste.html
Layne Nortonin videot aiheesta ”Metabolic damage”:
http://www.youtube.com/watch?v=QHHzie6XRGk
http://www.youtube.com/watch?v=EY1DsZMNfNw
http://www.youtube.com/watch?v=hw3kfRkqVWU